Polveileva johdatus uskonnolliseen ja henkiseen kokemukseen (Valde Orrenmaa)

Download PDF

Valde Orren­maa
Turun yliopisto

Marianne Ranklin 2008. Int­ro­duc­tion to Reli­gious & Spi­ri­tual Expe­rience. Lon­don, Con­ti­nuum, 286 s.

Uskonnollinen/henkinen koke­mus on ollut osa ihmis­kun­taa var­hai­sista ajoista tähän päi­vään saakka, myös seku­la­ri­soi­tu­neissa yhteis­kun­nissa. Koke­muk­set koe­taan monesti todel­li­sem­pana kuin arki­nen todel­li­suus, mutta niistä on usein han­kala puhua muille ihmi­sille, sillä niitä on vai­kea kuvailla sanoilla ja ne ovat aiheena jon­kin­lai­nen tabu. Mie­len­kiin­toista on, että uskonnollinen/henkinen koke­mus ei ole marginaali-ilmiö, vaan esi­mer­kiksi puo­let bri­teistä sanoo koke­neensa täl­lai­sia kokemuksia.

Koke­mus­ten val­tava kirjo, monen­lai­set kon­teks­tit ja lin­kit­ty­mät eri­lai­siin tra­di­tioi­hin ja ihmis­ten elä­miin ovat mie­ti­tyt­tä­neet tut­ki­joita jo kauan, ja tähän laa­jaan ja välillä seka­vaan­kin kent­tään Marianne Rankli­nin teos yrit­tää tuoda jon­kin­laista sel­vyyttä. Teos on tar­koi­tettu eri­tyi­sesti uskon­to­tie­teen opis­ke­li­joille, jotka halua­vat teki­jän sanoin tart­tua isoi­hin kysy­myk­siin. Teok­sen tavoit­teena ei ole antaa lopul­li­sia vas­tauk­sia, vaan se kan­nus­taa jat­ka­maan ja syven­tä­mään tut­ki­musta. Teok­sen juu­ret ovat Reli­gious Expe­rience Research Cent­ren (RERC) työssä, joka sijait­see nyky­ään Wale­sin yli­opis­tossa Lam­pe­te­rissä. Tut­ki­mus­kes­kus on alun perin brit­ti­läi­sen bio­lo­gin ja uskon­non­tut­ki­jan Sir Alis­ter Har­dyn perus­tama, ja hänen vil­pi­tön ja elä­män­mit­tai­nen kiin­nos­tuk­sensa uskon­nol­li­siin ilmiöi­hin kai­kuu ilmei­sen vah­vana tut­ki­mus­kes­kuk­sessa ja käsi­tel­tä­vässä teok­sessa. Ranklin on työs­ken­nel­lyt tut­ki­mus­kes­kuk­sessa vuo­sia ja on tällä het­kellä sen viestintäjohtaja.

Run­saasti tee­moja, lyhyitä alalukuja

Teos on nimensä mukai­sesti joh­da­tus aihee­seen, eikä tätä voi tur­haan koros­taa. Se sisäl­tää useita tee­moja liit­tyen uskonnolliseen/henkiseen koke­muk­seen, mutta esi­tel­tynä sup­peasti. Pää­tee­mat jakau­tu­vat 14 lukuun jotka ovat aiheel­taan laa­joja. Niissä käsi­tel­lään mm. ter­mi­no­lo­giaa, uskon­nol­lis­ten koke­mus­ten liit­ty­miä uskon­non eri­lai­siin osa-alueisiin, uskon­nol­li­siin tra­di­tioi­hin, tun­net­tui­hin ihmi­siin ja mys­ti­koi­hin, sekä uskon­nol­lis­ten koke­mus­ten lau­kai­se­via teki­jöitä, eri­lai­sia lajeja, vai­ku­tuk­sia ja tut­ki­musta. Teok­sessa on 286 sivua ja otsi­koita sekä väliot­si­koita yhteensä 216, joten kes­ki­mää­rin jokai­sella aukea­malla on vähin­tään yksi otsikko! Tämä tekee luke­mi­sen osit­tain ras­kaaksi, aiheen vaih­tuessa niin usein, mutta lop­pua koh­den luku­tyy­liin oli jo tottunut.

Luku­jen käsit­tely on väliot­si­koi­den run­sau­den vuoksi moni­naista mutta hie­man pin­nal­lista. Teok­sen sisältö on luon­nol­li­sesti vali­koi­tu­nutta ja run­saat­kin väliot­si­kot valot­ta­vat vain osaa käsi­tel­tä­västä luvusta. Tässä suh­teessa teos on var­masti teki­jänsä näköi­nen. Teos ete­nee sol­ju­vasti aihei­den vaih­tuessa jat­ku­vasti toi­siin, mutta jon­kin­laista sys­te­maat­ti­suutta olisi toi­si­naan kai­van­nut enem­män. Esi­mer­kiksi ala­lu­ku­jen sisäl­löt poik­kea­vat toi­sis­taan huo­mat­ta­vasti: jos­kus ne koos­tu­vat vain lyhyestä koke­mus­ku­vauk­sesta, toi­si­naan aiheelle luo­daan huo­mat­ta­vasti laa­jempi kon­teksti. Toi­saalta, ehkäpä aihe on niin moni­nai­nen, että sel­keän sys­te­maat­ti­suu­den luo­mi­nen on mah­do­ton teh­tävä. Siinä suh­teessa teok­sen pol­vei­leva ete­ne­mi­nen saat­taa­kin olla perus­tel­tua. Teok­sen punai­sena lan­kana kul­ke­vat run­sain mitoin esiin­ty­vät suo­rat lai­nauk­set ihmis­ten oma­koh­tai­sista koke­muk­sista, niin nyky­päi­västä kuin menneisyydestäkin.

Kos­ket­ta­via kuvauk­sia, laaja-alaista käsittelyä

Teok­sen parasta antia ovat moni­nai­set koke­mus­ku­vauk­set. Suuri osa niistä on ammen­nettu RERC:n laa­jasta arkis­tosta ja kir­joi­tus­työn aikana kir­joit­ta­jalle ker­ro­tuista, joten ker­to­muk­set ovat pit­kälti bri­teiltä. Run­saat koke­mus­ten kuvauk­set toi­mi­vat mie­les­täni hyvin, var­sin­kin jos aihe on luki­jalle jok­seen­kin tun­te­ma­ton, sillä ne luo­vat kon­kreet­tista käsi­tystä uskonnollisen/henkisen koke­muk­sen luon­teesta ja moni­nai­suu­desta. Pelkkä teo­reet­ti­nen poh­dinta saat­taa hukut­taa uskonnollisen/henkisen koke­muk­sen eri­tyis­laa­dun ja mer­ki­tyk­sel­li­syy­den alleen. Suuri osa koke­muk­sista on tapah­tu­nut täy­sin taval­li­sille ihmi­sille, uskon­nol­li­sille tai ei, joten ne tuo­vat välillä kau­kai­silta tun­tu­via uskon­nol­li­sia koke­muk­sia lähem­mäs luki­jaa. Koke­mus­ta­ri­nat ovat usein kos­ket­ta­via, ihmeel­li­siä ja syväl­li­siä, mikä tekee teks­tistä hyvin elä­vää. Toki tari­nat ovat lyhyitä ja niitä on pal­jon, joten luke­mi­nen on välillä raskasta.

Teok­sessa tulee ilmi kir­joit­ta­jan laaja-alainen asian­tun­te­vuus ja kiin­nos­tu­nei­suus. Hän luo uskon­nol­lis­ten koke­mus­ten kir­jon lisäksi hyvän kuvan uskon­nol­li­sesta moni­muo­toi­suu­desta aset­taen uskon­not, nii­den eri­lai­set osa-alueet ja lukui­sat hen­ki­löt sopi­vasti kon­teks­tei­hinsa. Mukana vilah­te­lee pal­jon uskon­to­tie­teen suu­ria nimiä ja teo­rioita. Teok­sessa on tie­ten­kin pal­jon yksin­ker­tais­tuk­sia ja uni­ver­saa­leja ole­tuk­sia ala­lu­ku­jen lyhyy­den vuoksi, ja tämän kir­joit­taja myön­tää. Esi­mer­kiksi hie­man alle aukea­man mit­tai­sessa ala­lu­vussa esi­tel­lään kris­ti­nus­kon synty ja kehi­tys ja sen joi­tain lin­kit­ty­miä uskon­nol­li­seen koke­muk­seen. Toki kris­ti­nus­kon, kuten muun­kaan isom­man aiheen käsit­tely ei jää vain yhteen koh­taan, vaan niitä käsi­tel­lään tois­tu­vasti muu­al­la­kin. Kriit­ti­nen lukija tulee tör­mää­mään koh­tiin, jotka vaa­ti­si­vat tar­kem­paa proble­ma­ti­soin­tia, vaik­ka­kin ymmär­rän, ettei teok­sessa täl­lai­selle ole hir­veästi tilaa. Voiko esi­mer­kiksi kris­ti­nus­koa, budd­ha­lai­suutta ja hin­du­lai­suutta jär­jes­tel­minä ver­rata suo­raan toisiinsa?

Pää­lu­vuissa käsi­tel­tä­vän aiheen sisäl­löstä ei anneta sel­keää yleis­ku­vaa, vaan väliot­si­koi­den moni­nai­suu­den anne­taan puhua puo­les­taan. Toi­si­naan tämä toi­mii aivan hyvin, mutta joi­hin­kin lukui­hin oli­sin kai­van­nut sel­keäm­pää yleis­ku­vauk­sen luo­mista. Kir­joit­ta­jan antaessa vain yksit­täi­siä esi­merk­kejä jää luki­jalle epä­sel­väksi, miten pal­jon kyseistä aihetta nämä esi­mer­kit kat­ta­vat. Esi­mer­kiksi ter­mien esit­te­lyssä ja koke­mus­ten lajeissa oli­sin kai­van­nut ylei­sem­pää poh­din­taa ja kriit­ti­sem­pää proble­ma­ti­soin­tia, sillä molem­mat aiheet aiheut­ta­vat tut­ki­joille pään­vai­vaa moni­nai­suu­del­laan. Lisäksi koke­mus­ten tut­ki­musta käsit­te­le­vässä luvussa jon­kin­lai­nen yleis­kat­saus olisi ollut pai­kal­laan, sillä aihetta esi­tel­lään pit­kälti Reli­gious Expe­rience Research Cent­ren teke­män tut­ki­muk­sen kautta. Toki tämän jäl­kei­sessä luvussa, jossa käsi­tel­lään eri­lai­sia tul­kin­ta­mal­leja näille koke­muk­sille, tuli esiin laa­jem­paa ja his­to­rial­li­sem­paa näkökulmaa.

Muu­tama luku on mie­les­täni eri­tyi­sen hyvä. Yhden mie­len­kiin­toi­sen luvun aiheena on kuo­le­mi­nen ja kuo­lema, minkä olisi peri­aat­teessa voi­nut sisäl­lyt­tää koke­mus­ten lajei­hin. Luku on silti perus­tel­lusti eril­li­nen, sillä kuo­le­mi­sen ja uskon­nol­li­sen koke­muk­sen lin­kit­ty­miä on tut­kittu melko pal­jon mm. kuo­le­man­raja– ja kehos­ta­pois­tu­mis­ko­ke­mus­ten yhtey­dessä. Luku mys­ti­koista on myös onnis­tu­nut, pureu­tuen syväl­li­siin aihei­siin koke­mus­ten luon­teesta ja vai­ku­tuk­sista sekä suh­teesta uskontoihin.

Koska teos on hyvin kom­pakti ja aiheena uskonnollinen/henkinen koke­mus, jää muu­tama luku sisäl­tönsä puo­lesta hie­man satun­nai­seksi tai yli­mää­räi­seksi. Luvussa, jossa käsi­tel­lään maa­il­ma­nus­kon­toja ja nii­den perus­ta­jia, ei käsi­tellä kovin­kaan sel­keästi uskon­to­jen tai nii­den perus­ta­jien suh­detta uskonnolliseen/henkiseen koke­muk­seen, vaan siinä kes­ki­ty­tään luo­maan enem­män yleistä kon­teks­tia. Lisäksi luku, joka otsi­kon mukaan käsit­te­lee ylei­sesti uskon­toja ja hen­kistä koke­musta, ei vas­tan­nut sisäl­lön puo­lesta itse otsik­koa, eikä tun­tu­nut muu­ten­kaan kovin sys­te­maat­ti­selta. Myös luku tun­net­tu­jen ihmis­ten uskonnollisista/henkisistä koke­muk­sista tun­tui hie­man yli­mää­räi­seltä, sillä siinä tar­kas­tel­laan välillä enem­män poli­tiik­kaa kuin hen­ki­löi­den koke­muk­sia, kuten esi­mer­kiksi Gand­hin koh­dalla. Toki luku osoitti hie­nosti sen, miten poli­tiikka ja uskon­nol­li­suus saat­ta­vat kie­tou­tua toi­siinsa tiiviisti.

Lopuksi

Teok­sen sisältö on run­sas ja moni­ää­ni­nen, ja se valot­taa uskonnollista/henkistä koke­musta useasta näkö­kul­masta. Toi­saalta suu­rin osa esi­tel­lyistä näkö­kan­noista pitää täl­lai­sia koke­muk­sia tär­keinä ja mer­kit­tä­vinä, ja nii­hin suh­tau­du­taan myön­tei­sesti, myös kir­joit­ta­jan osalta. Teok­sessa tulee toki esiin kri­tiik­kiä­kin (esim. Daw­kins), mutta uskot­ta­vuutta lisäisi, jos siinä esi­tel­täi­siin hie­man enem­män kiel­teistä suh­tau­tu­mista. Lisäksi teok­seen sisäl­tyy ehkäpä hie­no­va­rai­nen näkö­kanta siitä, että uskon­non ydin löy­tyy hen­ki­lö­koh­tai­sesta koke­muk­sesta. Toki itse olen kir­joit­ta­jan kanssa monista asioista samaa mieltä, ja pidän hänen ennak­ko­luu­lot­to­masta tavas­taan käsi­tellä aihetta ja esit­tää myös näke­myk­siä, jotka ovat ris­ti­rii­dassa tie­teel­li­sen mate­ria­lis­min kanssa.

Koska teos on luon­teel­taan aihetta esit­te­levä, oli­sin kai­van­nut hie­man täs­mäl­li­sem­pää viit­taus­ta­paa ja eri­tyi­sesti parem­paa lisä­lu­ke­mis­ton esit­te­lyä. Teok­sessa tuli esiin siellä täällä kir­joja, joista kiin­nos­tu­nut voi syven­tää tie­tä­mys­tään, mutta oli­sin kai­van­nut jokai­sen luvun lop­puun tai teok­sen lop­puun tee­moi­hin jaet­tua lisä­lu­ke­mi­seh­do­tel­maa. Ainoas­taan vii­mei­sen luvun lopussa ehdo­te­taan muu­ta­maa kir­jaa kiin­nos­tu­neille liit­tyen kysei­seen lukuun. Toki bib­lio­gra­fia on laaja, ja sieltä kiin­nos­tu­nut kyke­nee etsi­mään oma­toi­mi­sesti lisälukemistoa.

Kai­ken kaik­ki­aan teos oli mie­len­kiin­toi­nen ja onnis­tu­nut, otta­matta huo­mioon yksit­täi­siä ongel­ma­koh­tia. Mie­leen jää eri­lais­ten koke­mus­ten, suh­tau­tu­mis­ta­po­jen, tul­kin­to­jen ja mer­ki­tys­ten val­tava kirjo. Voi­sin suo­si­tella teosta hen­ki­lölle, joka haluaa tutus­tua uskonnollisten/henkisten koke­mus­ten kir­joon, luon­tee­seen ja moni­nai­siin linkittymiin.