Jännitteitä, konflikteja ja neuvotteluita

Download PDF

Heikki Peso­nen
Hel­sin­gin yliopisto

Uskon­non­tut­ki­muk­sen kes­kiössä ovat usein eri­lai­set uskon­toon liit­ty­vät sosi­aa­li­set konflik­tit. Näitä voi­vat olla esi­mer­kiksi soti­laal­li­set konflik­tit, joissa eri osa­puol­ten int­res­sejä perus­tel­laan (myös) uskon­nol­li­sin argu­men­tein, uskon­nol­lis­ten ryh­mien kes­ki­näi­set ja sisäi­set jän­nit­teet sekä uskon­nol­li­sen ryh­män ja muun yhteis­kun­nan väli­set konflik­tit. Uskon­to­tie­tei­li­jät tut­ki­vat konflik­teja pyr­kien osoit­ta­maan – Veikko Ant­to­sen sanoin – ”min­kä­lai­sista raken­nusai­nek­sista kiis­ta­na­lai­nen, kes­kus­tel­tava ilmiö koos­tuu”. Tar­kas­te­lun koh­teena on täl­löin monesti myös se, min­kä­lai­silla neu­vot­te­luilla jän­nit­teitä yri­te­tään pur­kaa ja konflik­tia ratkaista.

Tämän leh­den artik­ke­leissa tar­kas­tel­laan kol­men jän­nit­tei­sen ilmiön raken­nusai­nek­sia. Kari Viti­kai­nen ana­ly­soi turk­ki­lais­ten imaami-saarnaajalukioiden oppi­kir­jo­jen ilmen­tä­mää maa­il­man­kat­so­musta. Dis­kurs­sia­na­lyy­sin avulla oppi­kir­joista pai­kan­ne­tut tul­kin­ta­re­per­tu­aa­rit tuo­vat kiin­nos­ta­valla tavalla näky­ville ne tavat, joilla Tur­kin seku­laa­rin tasa­val­lan ja isla­min edus­ta­mien arvo­jen väli­siä jän­nit­teitä pyri­tään ratkomaan.

Outi Poh­jan­hei­mon artik­ke­lissa havain­nol­lis­te­taan uskon­toon liit­ty­vää toi­seut­ta­mista kat­sauk­sella euroop­pa­lai­seen uskon­to­his­to­ri­aan. Artik­ke­lissa tuo­daan esiin se, kuinka lii­oi­tel­lulla toi­seut­ta­mi­sella kuten esi­mer­kiksi toi­sen ryh­män jäsen­ten demo­ni­soin­nilla erot­tau­du­taan muista ryh­mistä ja vah­vis­te­taan samalla oman ryh­män iden­ti­teet­tiä.  Lii­oi­tel­lun toi­seut­ta­mi­sen luoma konflikti saa myös hel­posti ongel­mal­li­sia muo­toja, kuten Poh­jan­heimo artik­ke­lis­saan osoittaa.

Uusa­teis­tien voi­ma­kas uskon­to­kri­tiikki on nous­sut otsi­koi­hin 2000-luvulla. Kes­kus­telu uskon­non pai­kasta yhteis­kun­nassa ja yli­päänsä uskon­non jul­ki­sen ilmai­sun oikeu­tuk­sesta on kär­jis­ty­nyt var­sin­kin ame­rik­ka­lais­ten uusa­teis­tien tuot­ta­man kir­jal­li­suu­den sekä mui­den media­tuot­tei­den ja –kam­pan­joi­den kautta.  Artik­ke­lis­saan ”Ateis­min läh­teillä. Juma­lat­to­muu­den alku­pe­rän ja yleis­ty­mi­sen tar­kas­te­lua” Mikko Sill­fors pai­kan­taa läh­tö­koh­tia ja syitä ateis­min leviä­mi­selle län­si­maissa. Sill­fors näkee, että ateis­min syi­den syvempi ymmär­tä­mi­nen voi aut­taa omalta osal­taan pur­ka­maan konflik­teja uskonn­ot­to­mien ja uskon­nol­lis­ten ihmis­ten ja ryh­mit­ty­mien välillä.

Tästä leh­destä löy­tyy myös kaksi kat­sausta islam-aiheisiin kon­fe­rens­sei­hin. Anu Hei­no­nen osal­lis­tui Leu­ve­nin kato­li­sessa yli­opis­tossa kon­fe­rens­siin, jossa käsi­tel­tiin euroop­pa­lais­ten mus­li­mien arki­päi­vän käy­tän­teitä ja kulut­ta­mi­seen – kuten esi­mer­kiksi isla­mi­lai­seen muo­tiin – liit­ty­viä kysy­myk­siä. Ate­feh Aghaee ja Tuula Saka­ra­naho esit­te­le­vät Hel­sin­gin yli­opis­tossa vuonna 2013 pide­tyn tataa­rien kult­tuu­ria ja tataa­ri­tut­ki­musta käsit­te­le­vän kon­fe­rens­sin antia. Kon­fe­rens­sin tavoit­teena oli poh­tia tataa­rien tämän­het­kistä tilan­netta ja tut­ki­muk­sen tar­vetta sekä tataa­rien että tut­ki­joi­den voimin.

Kirja-arvosteluissa tur­ku­lai­set uskon­to­tie­tei­li­jät esit­te­le­vät ja arvioi­vat tut­ki­muk­sia, joissa tar­kas­tel­laan pahuutta ja demo­no­lo­giaa län­si­mai­sessa popu­laa­ri­kult­tuu­rissa (Lari Kulo­korpi), uskon­nol­lista ja hen­kistä koke­musta (Valde Orren­maa), van­hoil­lis­les­ta­dio­lais­las­ten koke­maa väki­val­taa (Joona Saari) sekä tie­teen yleis­ta­juis­ta­mista (Tiina Mah­la­mäki). Jos kysei­sistä teok­sista pitäisi arvos­te­lu­jen perus­teella valita yksi pyö­rä­lauk­kuun kesä­lu­ke­mi­seksi, toi­mi­tuk­sen valinta olisi ehdot­to­masti Mah­la­mäen arvioima kirja tie­teen yleis­ta­juis­ta­mi­sesta – jo pel­käs­tään sen luo­vaa työs­ken­te­lyä tehos­ta­van vai­ku­tuk­sen takia.