Kokemuksesta ymmärrykseen: näkemyksiä Suomen ja Maltan uskonnollisuudesta

Download PDF

Essi Mäkelä
Hel­sin­gin yliopisto

René Gothóni (ed.) 2012. Reli­gious Expe­rience: North and South, Ber­lin, Peter Lang, 282 s.

Teok­sessa Reli­gious Expe­rience: North and South suo­ma­lai­set ja mal­ta­lai­set uskon­to­tie­tei­li­jät kir­joit­ta­vat perus­tuen esi­tyk­siinsä vuonna 2010 Hel­sin­gissä pide­tyssä sym­po­siu­missa. Läh­tö­koh­tana on ver­tailu suo­ma­lai­sen ja mal­ta­lai­sen nyky­us­kon­nol­li­suu­den välillä Suo­men edus­taessa maal­lis­tu­vaa lute­ri­laista Poh­jois­maata siinä missä Malta edus­taa kato­lista Väli­me­ren saa­ri­val­tiota. Kir­jan nimen mukai­sesti artik­ke­lit kes­kit­ty­vät uskon­nol­li­seen koke­muk­seen. Ensim­mäi­sessä osassa käsi­tel­lään teo­reet­ti­sia läh­tö­koh­tia muun muassa her­me­neut­ti­sesta näkö­kul­masta ja poh­di­taan uskon­nol­li­suu­den ilme­ne­mistä eri per­soo­nal­li­suu­den piir­teinä. Toi­nen osa kes­kit­tyy yleis­kat­sauk­siin val­tioi­den uskon­to­po­liit­ti­sesta tilan­teesta. Kol­man­nessa ja vii­mei­sessä osassa on esi­telty uskon­nol­lista koke­musta tapause­si­merk­kien kautta eri­tyi­sesti ritu­aa­li­sessa kon­teks­tissa. Jaot­telu toi­mii pää­osin hyvin poh­jus­taen alun teo­reet­ti­sella poh­din­nalla näkö­kul­mia, joita myö­hem­missä artik­ke­leissa esi­tel­lään syvem­min yhteis­kun­nal­li­sella ja yksi­lö­koh­tai­sella tasolla. Mal­tan ja Suo­men välistä ver­tai­lua perus­tel­laan val­tioi­den pie­nellä koolla ja väes­tön huo­mat­ta­valla uskon­nol­li­sella homo­gee­ni­syy­dellä. Malta esiin­tyy kui­ten­kin huo­mat­ta­vasti uskon­nol­li­sem­pana val­tiona, vaik­kei maal­lis­tu­mi­selta ole­kaan täy­sin välttynyt.

René Gothóni aloit­taa teok­sen esit­te­le­mällä her­me­neut­ti­seen ymmär­tä­mi­seen ja uskon­nol­li­seen koke­muk­sel­li­suu­teen liit­ty­vää teo­reet­tista ter­mis­töä. Kult­tuu­rien väli­nen kes­kus­telu hen­ki­lö­koh­ta­sista koke­muk­sista ja ymmär­tävä tut­ki­musote on ihmis­tie­teissä jo läh­tö­koh­tai­sesti haas­ta­vaa ja tätä Gothóni valot­taa värik­käillä esi­mer­keillä omasta elä­mäs­tään: kuinka hän ymmärsi iko­nin kautta oppi-isäänsä hoi­ta­neen mun­kin sanat uudes­taan ja kuinka hänen vai­monsa tul­kitsi maa­lausta perus­tuen omiin lap­suu­den koke­muk­siinsa. Hec­tor Scerri esit­te­lee artik­ke­lis­saan mal­ta­lai­sen pöy­tä­juh­la­kult­tuu­rin uskon­nol­li­sia ja yhtei­söl­li­siä piir­teitä suh­teessa ylei­siin yhdes­sä­syö­mi­sen perin­tei­siin. Nämä ensim­mäi­set artik­ke­lit ovat hiu­kan esi­tyk­sen­omai­sia, jol­loin tie­teel­li­nen artik­ke­li­ra­kenne häi­lyy usein puhe­kie­li­syy­den suun­taan. Paul Galean artik­keli uskon­nol­li­suu­teen liit­ty­vistä per­soo­nal­li­suu­den piir­teistä lähes­tyy jo enem­män kir­jal­lista artik­ke­lia sen sijaan, että se näyt­täy­tyisi ver­siona symposium-esityksestä. Galea käsit­te­lee uskon­nol­li­suu­teen, hen­ki­syy­teen ja uskon­toon liit­ty­viä mie­li­ku­via ja käsi­tyk­siä samalla, kun esit­te­lee kyse­lyyn poh­jau­tu­vaa luon­nea­na­lyy­siä, mikä antaa hyvän kriit­ti­sen näkö­kul­man kyse­ly­tut­ki­muk­siin yleensä.

Toi­sessa osassa kir­joit­ta­jat kes­kit­ty­vät laa­jem­piin kat­sauk­siin molem­pien mai­den uskon­nol­li­sesta tilan­teesta. Emma­nuel Agius ver­tai­lee mal­ta­laista ja suo­ma­laista kan­sal­lista asen­ne­kult­tuu­ria kos­kien elä­män alkuun ja lop­puun liit­ty­viä kysy­myk­siä. Artik­ke­lissa pis­tää sil­mään eri­tyi­sesti viit­taus vuonna 2008 tee­te­tyn Euro­pean Value Stu­dyn tilas­toi­hin, minkä mukaan Suo­messa Lute­ri­lai­seen kirk­koon olisi kuu­lu­nut 96,1% suo­ma­lai­sista, mikä ei pidä paik­kaansa. Herää kysy­mys, ovatko muut­kaan tut­ki­muk­sessa käy­te­tyt luvut paik­kan­sa­pi­tä­viä vai onko viit­taus muulla tapaa vir­heel­li­nen. Pää­osin artik­ke­lista ilme­nee Suo­men maal­lis­tu­neempi ilma­piiri siinä missä Mal­talla esi­mer­kiksi abortti on edel­leen lai­ton. Aihetta käsi­tel­lään kui­ten­kin hyvin yksioi­koi­sesti ja pai­no­tus on lähinnä mal­ta­lai­sen hal­li­tuk­sen lausun­noissa sen sijaan, että niitä tar­kas­tel­tai­siin kriit­ti­sesti tai jos­tain toi­sesta näkökulmasta.

Artik­ke­lis­saan ”One Reli­gion, One Nation?” Tuula Saka­ra­naho avaa laa­jasti ja kriit­ti­sesti suo­ma­lai­sessa yhteis­kun­nassa val­lit­se­vaa uskon­nol­lista kult­tuu­ria nega­tii­vi­sen ja posi­tii­vi­sen uskon­non­va­pau­den kautta. Artik­keli kuvaa eri­tyi­sesti vähem­mis­tö­us­kon­to­jen tilan­netta Suo­messa ja nojaa vuo­den 2009 tilas­toi­hin, jotka Saka­ra­na­holla näyt­täi­si­vät ole­van koh­dil­laan. Saka­ra­naho käsit­te­lee kes­kus­te­lua uskon­nol­lis­ten yhdys­kun­tien viral­lis­ta­mis­pro­ses­seista ja uskon­non kou­luo­pe­tuk­sesta sekä vuo­den 2003 uskon­to­la­ki­uu­dis­tuk­sesta. Siinä missä Agiuk­sen artik­ke­lista tun­tui puut­tu­van kriit­ti­syys, pai­not­tuu Saka­ra­na­holla nime­no­maan ana­lyyt­ti­nen ja kriit­ti­nen näkö­kulma val­lit­se­vaan lakiin ja kir­kon hege­mo­ni­aan yhteis­kun­nal­li­sessa päätöksenteossa.

George Grima käsit­te­lee artik­ke­lis­saan uskon­non käyt­töä itse­näi­syy­den ja kan­san yhte­näi­sen iden­ti­tee­tin tavoit­te­lussa. Malta on pro­fi­loi­tu­nut kato­li­seksi maaksi itse­näis­tyes­sään Iso-Britannian val­lan alta. Saman­kal­tai­suutta on havait­ta­vissa myös Suo­ma­lai­sessa lute­ri­lai­suu­den pai­no­tuk­sessa suh­teessa venä­läi­seen orto­dok­si­suu­teen. Artik­keli käsit­te­lee kriit­ti­sesti Mal­tan itse­näis­ty­mi­sen ajan polii­tik­ko­jen vaa­ti­muk­sia kato­li­suu­den eri­tyis­a­se­man säi­lyt­tä­mi­sestä lain­sää­dän­nössä. Uskonto on yksi­löl­lis­ty­mässä myös Mal­talla, eikä kirkko ole enää yhtä suuri vai­kut­taja kuin aiem­min. Toi­sen osan vii­mei­nen artik­keli on Risto Pulk­ki­sen kuvaus suo­ma­lai­sen natio­na­lis­min uskon­nol­li­sista piir­teistä. Hän huo­mioi uskon­nol­lis­ten aspek­tien kon­teks­ti­si­don­nai­suu­den ja onnis­tuu siten hyvin ver­taa­maan natio­na­lis­min piir­teitä erik­seen mää­ri­tel­tyi­hin uskon­nol­li­suu­den tuntomerkkeihin.

Vii­mei­sen osan aloit­taa Emauel P. Magron kuvaus mal­ta­lai­sesta festa–juh­lasta uskon­nol­li­sesti poten­ti­aa­li­sena tilana. Hän poh­jus­taa poten­ti­aa­li­sen tilan käsi­tettä lap­suu­den aikana itsen ja muun maa­il­man väli­sen eron käsit­te­lyyn käy­te­tyn tran­si­tio­naa­liob­jek­tin kautta. Lap­suu­den ajan tran­si­tio­naa­liob­jekti toi­mii hei­jas­tus­pin­tana omien rajo­jen havait­se­mi­selle ja nii­den hal­lit­se­mi­selle. Festa kuva­taan väli­neenä, jonka avulla aikui­nen voi toteut­taa uskon­nol­lista tar­vet­taan tavoit­taa hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­mus suh­teesta suo­je­lus­py­hi­myk­seen ja yhtei­söl­li­seen uskon­toon. Festa–juh­laa käsi­tel­lään myös Adrian Gel­le­lin ja Mark Sul­ta­nan artik­ke­lissa ”Aspects of Femi­nine Spi­ri­tua­lity in the Mal­tese Vil­lage Festa”, missä poh­di­taan nais­ten näky­mät­tö­myyttä fes­tan jär­jes­te­lyssä ja orga­ni­soin­nissa. Artik­keli itses­sään käsit­te­lee pää­asiassa juh­lan yhtei­söl­li­syyttä ja mies­ten hen­ki­lö­koh­taista hen­kistä yhteyttä ja uskon­nol­li­suutta suo­je­lus­py­hi­mys­pat­saan kautta. Juh­lan jär­jes­tä­jistä suu­rin osa on mie­hiä ja nais­ten näky­mät­tö­myys var­si­nai­sissa jär­jes­te­lyissä kui­ta­taan lähinnä mies­ten orga­ni­soin­nin ja joh­ta­juu­den kautta. Var­si­nai­nen nais­ten hen­ki­syy­den poh­dinta jää artik­ke­lissa hyvin pin­nal­li­seksi ja vähäi­seksi, mikä saat­taa joh­tua kah­den kir­joit­ta­jan eri­lai­sista läh­tö­koh­dista. Artik­keli on kui­ten­kin mie­len­kiin­toi­nen kuvaus fes­taan liit­ty­vistä koke­muk­sista mies­ten näkökulmasta.

Terhi Utriai­nen ja Heikki Peso­nen kir­joit­ta­vat kol­men suo­ma­lai­sen nai­sen uskon­nol­li­sista koke­muk­sista liit­tyen luon­toon. Artik­keli ”Reli­gious Women and the Sac­ra­lity of Nature in Modern Fin­land” kuvaa nyky-yhteiskunnassa kas­va­nutta kiin­nos­tusta ympä­ris­tö­asioi­hin niin insi­tuu­tioi­den kuin yksi­löi­den­kin tasolla. Tapause­si­mer­kit ovat moni­puo­li­set, mutta kuvauk­set niin eri­lai­set, että artik­ke­lista olisi voi­nut saada kak­si­kin eril­listä kir­joi­tusta. Riku Hämä­läi­sen artik­keli suo­ma­lai­sesta suh­teesta sau­naan lopet­taa kir­jan laa­jalla ana­lyy­sillä sau­nan his­to­riasta ja mer­ki­tyk­sistä. Itse oli­sin toi­vo­nut edes mai­nin­taa siitä, miten nykyih­mi­nen­kin saat­taa käyt­tää sau­naa nime­no­maan hen­ki­siä koke­muk­sia hakies­saan. Nyt artik­keli kuvaa sau­nan pyhiä piir­teitä vain perin­tei­siin ja toden­nä­köi­sesti tie­dos­ta­mat­to­miin tapoi­hin liit­tyen eikä ota kan­taa tilan tie­toi­seen pyhittämiseen.

Reli­gious Expe­rience: North and South on mie­len­kiin­toi­nen koko­nai­suus mal­ta­lai­sesta ja suo­ma­lai­sesta nyky­us­kon­nol­li­suu­desta koke­muk­sen tasolla. Yleis­kat­sauk­set anta­vat hyvin kuvan yhteis­kun­nal­li­sesta tasosta ja tapause­si­mer­kit tuo­vat yksi­löi­den äänen kuu­lu­viin. Suo­ma­lai­set artik­ke­lit ovat hyvin kriit­ti­siä ja maal­li­sesti orien­toi­tu­neita siinä missä mal­ta­lai­silla on enem­män kato­li­sen uskon­nol­li­suu­den kuvausta. Näi­den mai­den rin­nas­ta­mi­nen tuo riit­tä­vää kont­ras­tia artik­ke­lei­den välille, mutta mai­den sisäi­sesti olisi voi­nut olla moni­puo­li­sem­pia­kin näkö­kul­mia – Mal­talta vähem­mis­tö­us­kon­noista ja Suo­mesta enemmistöuskonnollisuudesta.